WHOn guyyaa Daa’imman yeroo malee dhalatan addunyaa isa jalqabaa irratti giddu-galeessa lubbuu baraaruu daa’imman xixiqqoo fi yeroo malee dhalataniif ni jajjabeessa.
Dhaabbanni Fayyaa Addunyaa (WHO) Guyyaa Daa’imman Addunyaa yeroo jalqabaaf ifatti kabajaa jira, qajeelfama hojii kilinikaa addunyaa haaraa Kunuunsa Haadholii Kaangaroo (KMC) – gidduu seensaa salphaa, mirkanaa’ee fi lubbuu baraaru kan daa’imman yeroo malee dhalataniif fi ulfaatina xiqqaa qaban lubbuun jiraachuu haalaan fooyyessuudhaan.
Waggaa waggaan daa’imman miliyoona 15tti tilmaamaman dafanii (ulfi torban 37 dura) kan dhalatan yoo ta’u, rakkoon yeroo malee da’uu irraa kan ka’e daa’imman umuriin isaanii waggaa shan gadi ta’e irratti sababa du’aa isa guddaadha. Biyyoota hiyyeeyyii ta’an keessatti daa’imman yeroo malee dhalatan irra caalaan isaanii guyyoota muraasa keessatti kan du’an yoo ta’u, biyyoota galii olaanaa qaban keessatti garuu hundi isaanii jechuun ni danda’ama lubbuun hafu.
KMC – kan yeroo dheeraaf gogaa fi gogaa waliin wal qunnamuu fi aannan harmaa walitti fidu – bu’aa daa’imman xixiqqoo fi yeroo malee dhalataniif haala ajaa’ibaatiin akka fooyyessuu, akkasumas haala hunda keessatti kan danda’amuu fi baasii xiqqaa akka qabu agarsiifameera. Dhiibbaa gaarii biroo keessaa, du’a daa’imman reefuu dhalatan %30 ol hir’isuu, ho’a qaamaa %70tti dhihaatu hir’isuu fi infekshinii cimaa %15 hir’isuu – akkasumas ulfaatina qaamaa dabaluu fi guddina fayyaa fi hubannoo yeroo dheeraa fooyya’aa ta’een walqabatee jira.
“KMC’n gidduu seensaa kilinikaa qofa miti – haadholii fi maatii humneessa, kunuunsa daa’imman reefuu dhalatan jijjiira,” jedhan Dr Jeremy Farrar, Gargaaraa Daarektarri Olaanaa WHO’n Guddina Fayyaa, Ittisa Dhukkubaa fi Kunuunsa. “Amma daa’imman xixiqqoo fi yeroo malee dhalatan hundaaf hojii kilinikaa waliigalaa ta’uu qaba, carraa lubbuun jiraachuu fi guddachuu isaaniif carraa gaarii akka qabaatan mirkaneessuu qaba.”
Giddu-galeessa lubbuu baraaruu daa’imman dafaniis ta’e xiqqaadhaan dhalatan hundaaf
Hojjettoota fayyaa, hoggantoota dhaabbilee akkasumas kunuunsitoota irratti kan xiyyeeffate, qajeelfamni haaraan WHO qajeelfama bal’aa, tartiibaan, kan madaqfamuu danda’u KMC jalqabsiisuu, kunuunsuu fi hordofuuf ni kenna. Daa’imman reefuu dhalatan yeroo malee ykn ulfaatina xiqqaa qaban hundi erga dhalatanii booda battalumatti irraa eegalee KMC fudhachuu akka qaban ibsa – yoo ofii isaaniitiin hafuura baafachuu dadhaban ykn dhiibbaan dhiigaa fi marsaan dhiigaa isaanii sadarkaa balaa gadi aanaa ta’etti gadi bu’e malee, yaala hatattamaa barbaada.
Haadholiin akkaataa idileetti dhiyeessitoota jalqabaa ta’uu kan qaban yoo ta’u, abbootii fi miseensonni maatii biroos yoo haati hin dandeenye KMC kennuu danda’u – akkasumas deeggarsa miiraa fi qabatamaa murteessaa ta’e kennuu. KMC sadarkaa dhaabbilee fayyaa hunda irratti – kutaa da’umsaa ykn mana baqaqsanii hodhuu irraa kaasee hanga kutaalee dahumsa boodaa fi kutaalee kunuunsa addaa ykn cimaa daa’imman reefuu dhalatan irratti – shaakaluu kan danda’u yoo ta’u, mana keessatti itti fufuu ni danda’a.
Qajeelfamni kun gorsa qabatamaa akkaataa daa’ima bakka KMC keessatti itti qabsiisan kan of keessatti hammate yoo ta’u, marfata huccuu salphaa, hidhata elastikii ykn uffata addatti qophaa’e fayyadamuudhaan. Akkasumas dhaabbileen fayyaa imaammata deeggarsaa fi hojjettoota leenjiitiin KMCf haala dandeessisu akkamitti akka uumuun ibsa. Hojiirra oolmaa milkaa’aa ta’eef malawwan maatiidhaaf mijatoo ta’an murteessoo ta’uu isaanii qajeelfamni kun ni yaadata – haadholiin yeroo hunda kutaa tokko keessatti daa’imman isaanii waliin ta’uu akka danda’an mirkaneessuu dabalatee.
Daa’imman reefuu dhalatan xixiqqoo fi dhukkubsatan hundi kunuunsa fayyaa fi xiyyeeffannoo addaa barbaadu
Guyyaa Daa’imman Addunyaa kana irratti mata duree ‘Egeree abdii qabuuf jalqabbii cimaa’ jedhuun, WHOn mootummoonni, sirnoonni fayyaa fi michoonni daa’imman yeroo malee dhalataniif fi ulfaatina xiqqaa qabaniif kunuunsa qulqullina qabu dursa akka kennan waamicha dhiyeessaa jira. Kana jechuun kutaalee ykn dhaabbilee of kennanii hojjetan hojjettoota daa’imman da’umsa boodaa leenjii addaa qaban kanneen daa’imman xixiqqoo fi dhukkubsattootaaf kunuunsa sa’aatii guutuu kennan, akkasumas meeshaalee barbaachisoo fi qoricha akka antibaayootikii hundaaf akka argatan mirkaneessuu jechuudha.
Gadameessa keessatti yeroo xiqqaa waan qabaniif daa’imman yeroo malee dhalatan hedduun somba, sammuu, sirni ittisa qaamaa fi dandeettii ho’a qaamaa to’achuu hin guddanne. Kunis balaa infekshinii, ho’a qaamaa gadi aanaa, rakkoo onnee, dhiphina sirna hargansuu fi rakkoolee lubbuu namaa balaa irra buusan biroo irraa dhufu ni dabala.
“Daa’imni reefuu dhalate kamiyyuu sababa ittifamuu danda’uun du’uu hin qabu,” jedhan Dr Per Ashorn, Hogganaan Kutaa Fayyaa fi Misooma Daa’immanii fi Daa’immanii WHO. “Tajaajila dahumsaa qulqullina qabu kan yeroo malee da’uu hedduu ittisuu danda’u cinatti, kunuunsa addaa daa’imman xixiqqoo ykn dhukkubsatan irratti invast gochuudhaan, daa’imni hundi xiyyeeffannoo isa barbaachisu akka argatu mirkaneessuun yeroon isaa amma.”