Jijjiiramni qilleensaa reefuu balaa fayyaa addunyaa hatattamaa oofaa jira, waggaatti namoonni 540 000 ol ho’a garmaleetiin kan du’an yoo ta’u, addunyaa guutuutti hospitaalota 12 keessaa 1 balaa cufamuu qilleensaatiin walqabatee akka saaxilaman gabaasa addaa haaraan, har’a Dhaabbata Fayyaa Addunyaa (WHO), Mootummaa Biraazil (Presidency COP30) fi Ministeera Fayyaa Biraazil waliin ta’uun ba’e akeekkachiisa.

Gabaasni addaa COP30 kan fayyaa fi jijjiirama qilleensaa: Karoora Hojii Fayyaa Belém dhiyeessuu, ho’i dabaluu fi sirni fayyaa kufaa jiru lubbuu namoota hedduu galaafachuu isaa kan ibsu yoo ta’u, addunyaa saffisaan ho’aa jirtu keessatti fayyaa eeguuf tarkaanfii hatattamaa fi qindoomina qabu akka fudhatamu gaafatee jira. Kunis Karoora Hojii Fayyaa Belém, jalqabbii ijoo Pirezidaantummaa COP 30 Biraazil, kan Guyyaa Fayyaa COP30 – 13 Adoolessa 2025 adda ta’e irratti mul’ate hordofeeti.

”Rakkoon qilleensaa rakkoo fayyaati – gara fuulduraa fagootti osoo hin taane, asitti fi amma,” jedhan Daarektarri Olaanaa WHO Dr Teedroos Adihaanoom. “Gabaasni addaa kun dhiibbaa jijjiiramni qilleensaa namoota dhuunfaa fi sirna fayyaa irratti qabu irratti ragaa kan dhiyeessu yoo ta’u, fakkeenyota addunyaa dhugaa kan biyyoonni fayyaa eeguu fi sirna fayyaa cimsuuf maal gochuu akka danda’an – fi hojjechaa jiran – kan dhiyeessudha.”

Ho’i addunyaa amma sadarkaa industirii duraa ol 1.5°C ol waan ta’eef, addunyaan reefuu dhiibbaa fayyaa dabalaa dhufeera. Gabaasni kun akka agarsiisutti namoonni biiliyoona 3.3 hanga 3.6 ta’an duraanuu naannoo jijjiirama qilleensaaf saaxilamoo ta’an keessa kan jiraatan yoo ta’u, hospitaalonni bara 1990 waliin walbira qabamee yoo ilaalamu balaan miidhaa haala qilleensaa hamaa wajjin walqabatee dhufu %41 ol ta’a.Kun ammoo hawaasa rifannoota haala qilleensaatiin walqabatee dhufu irraa eeguuf sirna fayyaa cimsuu fi madaqsuun hatattamaan barbaachisaa ta’uu isaa hubachiisa.

Saffisaan kaarboonii yoo hin balleessin, lakkoofsi dhaabbilee fayyaa balaadhaaf saaxilamanii walakkeessa jaarraa dachaa lama ta’uu danda’a, kunis bu’uuraalee fayyaa eeguuf tarkaanfiiwwan madaqsuu hojiirra oolchuun barbaachisaa ta’uu isaa cimsee ibsa. Dameen fayyaa mataan isaa gaasiiwwan qilleensaa addunyaa keessaa naannoo %5 kan gumaachu yoo ta’u, gara sirna kaarboonii xiqqaa, haala qilleensaa dandamatutti saffisaan ce’uu barbaada.

Gabaasni kun qaawwa itti fufiinsa qabu kan xiyyeeffannoo hatattamaa barbaadu adda baasee ibsa. Karoora madaqsuu fayyaa biyyoolessaa keessaa %54 qofatu balaa dhaabbilee fayyaa irratti dhufu kan madaalu yoo ta’u, qorannoowwan madaqsuu fayyaa %30 gadi galii kan ilaalu, %20 saala kan ilaalu, %1 gadi ammoo namoota qaama miidhamtoota kan hammatudha.

“Ragaaleen jiru ifaadha: sirna fayyaa eeguun invastimantii biyyi kamiyyuu gochuu dandeessu keessaa isa qaroodha,” jedhan Piroofeesar Niik Waatis, Dura taa’aan Garee Gorsaa Ogeessotaa fi Daarektarri, Giddugala Qoricha Itti Fufiinsa Qabu NUS. “Faayinaansii madaqsuu keessaa %7 qofa fayyaaf ramaduun namoota biliyoonaan lakkaa’aman ni eega, yeroo rifannoota qilleensaa tajaajiloonni barbaachisoo ta’an akka hojjetan taasisa – yeroo dhukkubsattoonni keenya baay’ee barbaadanitti.”

Guddinni taasifamaa jira; bara 2015 fi 2023 gidduutti lakkoofsi biyyoota Sirna Akeekkachiisa Duraa Balaa Hedduu (MHEWS) biyyoolessaa qaban dachaa lama dabalee gara 101tti kan ol guddate yoo ta’u, amma ummata addunyaa keessaa gara harka sadii keessaa lama uwwiseera. Haa ta’u malee, Biyyoota Guddina Xiqqaa qaban keessaa %46 fi Biyyoota Odola Xixiqqaa Guddatan keessaa %39 qofatu sirna bu’a qabeessa ta’e qaba.

Ergaan giddugaleessaa gabaasichaa ifaadha: amma tarkaanfii guddisuuf ragaan gahaa ol jira, har’a. Tokkoon tokkoon qaama Karoora Hojii Fayyaa Belém keessatti gidduu-galli baasii xiqqaa, dhiibbaa olaanaa fi gaabbii hin qabne ni jira. Garuu tooftaaleen madaqsuu dhuma irratti kufaatii kan danda’an yoo hundee walqixxummaa fayyaa – sirna fayyaa keessattis ta’e hawaasa guutuu keessatti – hin ilaalan.

Gabaasni kun mootummoonni akka:

Kaayyoowwan fayyaa Gumaacha Biyyaalessaatti Murtaa’e (NDCs) fi Karoora Madaqsuu Biyyaalessaa (NAPs) keessatti walitti makuu;
Qusannoo maallaqaa kaarboonii irraa hir’isuu irraa argamu fayyadamuun madaqsuu fayyaa fi dandeettii humna hojjetaa maallaqaan gargaaruu;
Bu’uuraalee misoomaa dandamatan irratti invast gochuu, dhaabbilee fayyaa fi tajaajiloota barbaachisoo ta’an dursa kennuu; fi
Hawaasni fi sirna beekumsa naannoo deebii dhugaa jiraatame calaqqisu akka bocaniif humneessuu.

Mootummaan Biraazil gabaasa hiriyyaa, Hirmaannaa hawaasummaa, haala qilleensaa fi fayyaa: gabaasa addaa hojiirra oolmaa Karoora Hojii Fayyaa Belém kan deeggaru, kan hirmaannaa hawaasummaa, bulchiinsa, fi hirmaannaa hawaasaa akka dimenshinii murteessaa Karoora Hojii Fayyaa Belém irratti xiyyeeffatus baase. Gabaasni kun jijjiiramni qilleensaa fayyaa dhala namaa irratti balaa guddaa akka fidu, keessumaa ummata saaxilamoo fi seenaa keessatti marginalized ta’aniif, akkasumas madaqfamuu bu’a qabeessa ta’e imaammata fayyaa dizaayinii, hojiirra oolchuu fi hordofuu keessatti hawaasni dammaqinaan hirmaachuu akka barbaadu ibsa.

“Gabaasa kana gadhiisuudhaan Biraazilii fi WHO barbaachisummaa COP30 akka COP Dhugaatti irra deebi’anii mirkaneessa. Gabaasni kun jijjiiramni qilleensaa reefuu sirna fayyaa addunyaa irratti kallattiin dhiibbaa akka geessisu ragaa fi ragaa ifa ta’e kenna,” jedhu Dr Aleeksaandar Paadilha, Ministirri Fayyaa Biraazil. “Balaawwan dhiheenya kana mudatan akka agarsiisanitti, yeroon imaammataa fi tarkaanfiiwwan dhiibbaa jijjiiramni qilleensaa fayyaa irratti fidu ilaalan hojiirra oolchuuf yeroon isaa amma ta’uu isaati. Karoorri Hojii Fayyaa Belém fi gabaasni kun biyyoota ragaa saayinsii gara tarkaanfii qabatamaatti jijjiiruuf meeshaalee isaan barbaachisan ni dhiyeessu.”

Gabaasonni lamaan walitti dhufanii kaayyoo Karoorichaa hojiitti hiikuuf karaalee dabalataa ni kennu – tokko ragaa fi raawwii irratti kan xiyyeeffate, inni kaan hirmaannaa fi hoggansa hunda hammate hawaasa hunda keessatti.

Waa’ee Karoora Hojii Fayyaa Belém
Karoorri Hojii Fayyaa Belém, bu’aa ijoo Pirezidaantummaa COP 30 Biraazil, naannoo qajeeltoowwanii fi yaad-rimeewwan qaxxaamuraa lamatti kan caaseffame yoo ta’u: walqixxummaa fayyaa fi ‘haqa haala qilleensaa’ fi hoggansa fi bulchiinsa haala qilleensaa fi fayyaa irratti hirmaannaa hawaasummaa waliin.

Karoorri kun sirna fayyaa haala qilleensaa dandamachuuf toora hojii sadii kaa’eera:

Hordoffii fi hordoffii, hordoffii fayyaa walitti hidhame fi haala qilleensaa irratti odeeffannoo qabu cimsuu irratti kan xiyyeeffate;
Imaammata, tarsiimoo fi ijaarsa dandeettii ragaa irratti hundaa’e, dandeettii sirnoonni biyyaalessaa fi naannoo furmaata bu’a qabeessa, walqixxummaa irratti hundaa’e hojiirra oolchuuf qaban guddisuuf kan kaayyeffate; fi
Kalaqa, oomishaa fi fayyaa dijitaalaa, kan qorannoo, misoomaa fi teeknooloojiiwwan fedhii fayyaa uummata adda addaa guutan argachuu guddisu.
Gabaasni addaa COP30 qajeelfama Garee Gorsaa Ogeessotaa hoggantoota fayyaa hawaasaa addunyaatiin kan qophaa’e yoo ta’u, dura taa’ummaan Giddugala Qoricha Itti Fufiinsa Qabu NUS fi hoggansa WHO fi Ministeera Fayyaa Biraazil waliin kan qophaa’edha. Gabaasni kun qorannoo haalaa 70 ol addunyaa irraa kan fudhate yoo ta’u, gidduu-galummaawwan qabatamaa duraanuu bu’aa argamsiisan adda baasee ibsa – sirna akeekkachiisa dafee fi dizaayinii hospitaala magariisaa irraa kaasee hanga karoora fayyaa haala qilleensaa irratti hundaa’ee fi faayinaansii itti fufiinsa qabuutti.