WHO fi Biraazil Karoora Hojii Fayyaa Belém COP30 irratti tarkaanfii ariifataa akka fudhatamu gaafatu

Jijjiiramni qilleensaa reefuu balaa fayyaa addunyaa hatattamaa oofaa jira, waggaatti namoonni 540 000 ol ho’a garmaleetiin kan du’an yoo ta’u, addunyaa guutuutti hospitaalota 12 keessaa 1 balaa cufamuu qilleensaatiin walqabatee akka saaxilaman gabaasa addaa haaraan, har’a Dhaabbata Fayyaa Addunyaa (WHO), Mootummaa Biraazil (Presidency COP30) fi Ministeera Fayyaa Biraazil waliin ta’uun ba’e akeekkachiisa. Gabaasni addaa COP30...

WHOn guyyaa Daa’imman yeroo malee dhalatan addunyaa isa jalqabaa irratti giddu-galeessa irraatti maal godhe ?

WHOn guyyaa Daa’imman yeroo malee dhalatan addunyaa isa jalqabaa irratti giddu-galeessa lubbuu baraaruu daa’imman xixiqqoo fi yeroo malee dhalataniif ni jajjabeessa. Dhaabbanni Fayyaa Addunyaa (WHO) Guyyaa Daa’imman Addunyaa yeroo jalqabaaf ifatti kabajaa jira, qajeelfama hojii kilinikaa addunyaa haaraa Kunuunsa Haadholii Kaangaroo (KMC) – gidduu seensaa salphaa, mirkanaa’ee fi lubbuu baraaru kan daa’imman yeroo malee dhalataniif...

Gosoota kaansarii

Kan armaan gadii tarree gosoota kaansariiti. Kaansariin garee dhukkuboota baay’inni seelotaa haala hin baramneen dabaluu kan of keessaa qabu yoo ta’u, kutaalee qaamaa biroo weeraruu ykn babal’achuu danda’a. Tuumorri ykn citaan hundi kaansarii miti; (benign tumors) kutaalee qaamaa birootti waan hin babal’anneef akka kaansariitti hin ramadamu. Kaansaroonni adda addaa beekaman 100 ol ta’an kan nama...

Dhukkubni gosoota gurguddoo afur qaba

Dhukkubni haala addaa kan hin baramne kan caasaa ykn hojii orgaanizimii hunda ykn gartokkee isaa irratti dhiibbaa hamaa kan geessisu yoo ta’u, miidhaan alaa kamiinuu battalumatti kan hin uumamnedha. Dhukkuboonni yeroo baay’ee haalawwan fayyaa mallattoolee fi mallattoolee adda ta’an waliin walqabatan ta’uun beekamu. Dhukkubni tokko sababoota alaa kan akka paatojeenoota ykn hojii dhabuu keessoo irraa...

dhibee Koleeraa (Cholera)

Koleeraan (/ˈkɒlərə/) gosoota baakteeriyaa Vibrio cholerae tokko tokkoon garaacha xiqqaa keessatti infekshiniidha. Mallattoon dhukkuba kanaa tokkollee kan hin jirre, hamma salphaa, hanga cimaa ta’uu danda’a. Mallattoon inni beekamaan garaacha bishaanii baay’ee guyyoota muraasaaf turuudha. Garaa kaasaa fi maashaaleen dhiita’anis uumamuu danda’a. Garaan baay’ee cimaa ta’uu waan danda’uuf sa’aatii muraasa keessatti bishaan qaama keessaa hir’achuu fi...

Tarree dhukkuboota fi jeequmsa daa’immanii

Jechi dhukkuba daa’immanii jedhu dhukkuba umurii waggaa 18 ykn 21 osoo hin guutin qabamee ykn mallattoo isaa mul’atu agarsiisa. Dhukkuboonni kunneen hedduun isaaniis namoota ga’eessotaan qabamuu danda’u. Dhukkuboonni daa’immanii tokko tokko kanneen akka: Dhukkuboota daa’imman da’umsa boodaa fi daa’imman waggaa shan gadii Dhukkuba ijaa gonococcal neonatorum jedhamu Odeeffannoo dabalataa: Infeekshinii daa’immanii Infeekshinii kaandidaa albikaansii Infeekshinii...

Tarree gosoota kaansarii

Kan armaan gadii tarree gosoota kaansariiti. Kaansariin garee dhukkuboota baay’inni seelotaa haala hin baramneen dabaluu kan of keessaa qabu yoo ta’u, kutaalee qaamaa biroo weeraruu ykn babal’achuu danda’a. Tuumorri ykn citaan hundi kaansarii miti; benign tumors gara kutaalee qaamaa birootti waan hin babal’anneef akka kaansariitti hin ramadamu.Kaansariiwwan adda addaa beekaman 100 ol ta’an kan nama...

Tarree dhukkuboota ofirraa ittisuu

Barreeffamni kun tarree dhukkuboota ofirraa ittisuu qaamaa (autoimmune diseases) ni kenna. Haalli kunniin, sirni ittisa qaamaa dogoggoraan seelii ofii isaa irratti haleelu, qaamolee fi sirnoota qaama keessa jiran adda addaa irratti dhiibbaa qaba. Tokkoon tokkoon jeequmsaa qaama jalqabaa ykn kutaa qaamaa inni miidhu fi autoantibodies kanaan walqabatan kanneen akkaataa idileetti namoota dhibee kanaan adda baafaman...

DAMMA: FAYYAA NAMAATIIF

kanniisni kun dhangala’aa gosa adda addaa ofitti fudhata daraaraa fi firii godhachuun qaama isaa keessaa damma uuma, . kan seelii isaa kan waxii keessatti kuufatu. Lama lama qofa kan jaarraa hedduu dura ilmaan namootaa damma sana beekuu dandaʼaniiru garaa beeyladaa irraa dhufa. Garuu dhugaan kun ture kan Qur’aana keessatti caqafame waggaa 1,400 dura kan keeyyata...

Mucaa tokko Itti heerumuuf erge wolii galle booda, nama hamaa ta’uu yoo bare dhiisuu dandayaa?

Gaaffii: Nama tokkon wal jaalannee wal heerumna jennee warra kiyyattillee dhaamee, akka nikaaha na gootan jedhee dhaamsa bira kaayyadhe. Garuu jala deemee eega isaa qoradheen boodatti akka nama kijibaa ta’eef akka dhalaa biraa wajjiin kijibee jiruufii akka badii adda addaa qabu itti dhaqqabee waan sanirraa uf duuba deebi’e. uf duuba deebi’uu kiyya kanatti maaltu narra...